Trailer trash - Man of Steel

Tulossa teattereihin 26.6.

Arvostelussa - Croodit (2013)

Tube channel surfing

Bored Shorts Tv - Kid Snippets

Arvostelussa - Vieras / The Host (2013)

Elokuvavuosi 2013

Vuoden must see -lista alkaa täyttyä

6.11.2008

Hangonkeksi

Heräsi tänä aamuna ja hetken aikaa muistin vain että jotain upeaa ja uskomatonta oli tapahtunut. Sitten muistin mitä se oli ja hymyilin koko loppupäivän kuin hangonkeksi.

Kuten rouva Obama on todennut, ei hänen miehensä ole mikään messias tai täydellinen ihminen. Tulevalle presidentille on kuitenkin niin valtavat odotukset, että vain ylimaallinen olento kykenisi ne täyttämään. Toivon kaikesta sydämmestäni, että Obama onnistuisi edes osittain kääntämään suurvallan alassyöksyn ja parantamaan Yhdysvaltojen suhteita muuhun maailmaan, Bushin "I'm the king of the f***ing world" hallinnon jälkeen. Saatan olla naiivi (siis olen), mutta haluan uskoa Obaman saavan muutoksen aikaan.
Change, Yes We Can!

31.10.2008

Ei Hughta Osareihin

Oscar gaalan tuottajat eivät ole onnistuneet houkuttelemaan ihanaa Hugh Jackmania takaisin juontajan rooliin ensi vuoden gaalaan. Mies ei ole sulkenut pois sitä vaihtoehtoa ettei ottaisi virkaa vastaan toistamiseen, mutta ensivuoden palkintogaalaan täytyy nyt löytää toinen tekijä. Surku, tykkäsin Jackmanin tyylistä ja olisi ollut kiva seurata häntä toistamiseenkin. Kosivatkohan seuraavaksi tämän vuoden Emmy gaalan juontanutta Neil Patrick Harrisia. Conan O'Brien voisi olla mielenkiintoinen ehdokas... Onko ideoita? Sitten vaan breevi menemään tuottajille.

hugh-grant

17.10.2008

In a World...

Monta kertaa on käynyt niin, että elokuvissa käynneistä parhaiten mieleen on jäänyt katsotun elokuvan sijaan sen alussa esitetyt trailerit. Protestoin aina kovaäänisesti huokaillen ja ähkien suurelle kankaalle raijattuja televisiomainoksia, mutta vierustoverin paree pitää turpansa kiinne, kun aletaan näyttämään elokuvamainoksia. Anyways, kuka oikein mölisee trailereiden aikana???

Trailereiden tekeminen on kyllä todellinen taiteenlaji. Kuinka saada huono elokuva vaikuttamaan ihan-pakko-nähdä -tuotokselta tai herättää mielenkiinto seuraavan kesän äksön flikkaan, nostaen sen esiin muiden samankaltaisten joukosta. Nykypäivänä kenellekkään ei enää kelpaisi 90-luvun puolivälistä alaspäin valmistetut trailerit.

CountCthulhun blogissa oli juttu American Ninja elokuvasta ja sen traileri. Nykyihmisen mielenkiintoa ei pystyttäisi moisella pätkällä enää pitämään yllä viittä sekuntia kauempaa. Toinen hauska esimerkki on jokin aika sitten elokuvateattereissa pyörineestä Goro Miyazakin ohjaamasta Maameren Tarinoista. Traileri oli kuin elokuvareferaatti, jossa käytiin lävitse suurin osa leffan tapahtumista. No eipä tarvinnut maksaa lippua siihenkään elokuvaan.

Parhaimpia trailereita ovat omasta mielestäni olleet niitä, jotka vain vihjailevat. Loistava esimerkki tästä on ensimmäisen Matrixin traileri. Upeita ennen näkemättömiä bullet-time hidastuksia, spektaakkelimainen musiikki ja lopussa pimeälle ruudulle ilmestyy osoite www.whatisthematrix.com. Minulla ei ole mitään mielikuvaa siitä, minka elokuvan alussa näin tuon kyseisen trailerin, mutta heti elokuvan päätyttyä kipaisin nettikahvilaan (juu, siitä on niin kauan) tsekkaamaan annetun osoitteen. Mikä-Matrix-HÄH?!

Alla on Jerry Seinfeldin "The Comedian" -elokuvan traileri joka on huippu! Elokuvasta se ei kerro yhtikäs mitään (enkä sitä koskaan ole edes nähnyt), mutta epäilen että traileri on hauskempi, kuin elokuva jota se mainostaa.

5.10.2008

Boom De Yada

Okei, olen täys pehmo, mutta tämä Discovery Channelin mainos saa aina hyvälle tuulelle. Varsinkin viimepäivinä fiilis on ollut matalaakin matalampi ja tämä klippi toimii mainiosti mielialabuusterina. Ajattelin ladata videon mp4 soittimeeni, joten tien päälläkin voin käyttää sitä pick-me-uppina.

Boom De Yada

Okei, olen täys pehmo, mutta tämä Discovery Channelin mainos saa aina hyvälle tuulelle. Varsinkin viimepäivinä fiilis on ollut matalaakin matalampi ja tämä klippi toimii mainiosti mielialabuusterina. Ajattelin ladata videon mp4 soittimeeni, joten tien päälläkin voin käyttää sitä pick-me-uppina.

1.10.2008

Arvostelussa: Miss Pettigrew - päivä täynnä elämää (2007) (Hyvän tuulen elokuvia osa 2)

Tämä kuuluu taas kategoriaan loistava-traileri-tulis-nyt-jo-heti-teattereihin-miksi-näillä-trailereilla-pitää-kiusata-ihmistä-kun-leffat-tulee-levitykseen-vasta-puolen-vuoden-päästä.

Miss Guinevere Pettigrew on saanut juuri potkut, taas kerran siis. Guinevere reppanalla ei ole onnea työnantajiensa tai hoivattavien lasten kanssa, eikä työvoimatoimistosta heru naiselle enää sympatiaa. Neiti Pettigrew kuulee kuitenkin toimiston naisten keskustelevan, että Delysia Lafosse etsii huoltajaa ja nainen päättää ottaa asiat omiin käsiinsä.

Kun hän saapuu asunnolle, Delysialla (usein samankaltaisia, mutta niin hellyttäviä rooleja näyttelevä Amy Adams) on ongelma, tai oikeastaan kolme ongelmaa (miestä siis, mitäpä muuta). Alun hämmennyksen jälkeen, neiti P. ottaa rivakasti hommat haltuunsa ja ansaiten samalla Delysian luottamuksen ja arvonannon. Samalla hän pääsee näkemään vilauksen siitä, kuinka rikkaat ja huolettomat elävät ja saa Delysian muutosleikin myötä itsekin kokea olevansa kaunis ja haluttu.

Painostava sodan uhka saa neiti Pettigrewn kuitenkin surulliseksi, varsinkin kun juhliva nuoriso pitää Lontoon yllä lentäviä sotakoneita lentonäytöksinä, eikä ota merkkejä vakavasti. Siksi hän yrittää saada elokuvatähteydestä unelmoivaa Delysiaa tajuamaan, mikä elämässä oikeasti on tärkeää, löytäen samalla omalle elämälleen uuden suunnan.

Tämä elokuva jätti ihanan lämpimän tunteen jälkeensä ja sopii mainiosti harmaan syyspäivän ohjelmistoon, kun kaipaan todisteita siitä, että toivottomissakin elämäntilanteissa ihmeitä voi tapahtua.

★★
Vuosi:2007
Ohjaus: Bharat Nalluri
Pääosissa:Frances McDormand, Amy Adams, Ciarán Hinds

29.9.2008

Wat up wit dat?

Elokuvakriitikko Roger Ebertillä riittää huumorintajua. Eräs nimeämätön herra kritisoi Ebertiä siitä, ettei tämä ollut arvostellut kirjoittajan lempielokuvaa, Disaster Movieta. Ebert kirjoitti vastineen kyseiseen viestiin. Koko kirjeenvaihto on nähtävissä alla.

Kysymys: Yo dude, u missed out on “Disaster Movie,” a hardcore laugh-ur-@zz-off movie! Y U not review this movie!? It was funny as #ell! Prolly the funniest movie of the summer! U never review these, wat up wit dat?

Ebertin vastaus: Hey, bro, I wuz buzier than $#i+, @d they never shoed it b4 hand. I peeped in the IMDb and saw it zoomed to #1 as the low$ie$t flic of all time, wit @ lame-@zz UZer Rating of 1.3. U liked it? Wat up wit dat?


Roger Ebert

22.9.2008

Groban & Emmyt

Ok, laitan tässä siis taas kerran Youtube pätkän, mutta tää oli musta tosi hyvä!

Josh Groban, joka tunnetaan yleensä oopperatyylisestä laulustaan, veti upean tv-tunnari medleyn sunnuntaisessa Emmmy -gaalassa. Paras antia oli kuitenkin ehdottomasti South Park tunnari.

21.9.2008

Arvostelussa: Mamma Mia (2008) (Hyvän tuulen elokuvia, osa 1)

Kävin katsomassa kyseisen elokuvan jo useampi viikko sitten, vaikka taistelinkin hetken ajatusta vastaan. Syynä nimittäin se ABBA, argh! Nuorempana minulle kehittyi katsomus, että kaikki musiikki, joka vanhempieni mielestä oli hyvää, oli omasta mielestäni täyttä sontaa. Sittemmin olen joutunut muuttamaan näkemystäni ja toteamaan, että taisivat The Beatles ja Elvis kuitenkin tehdä ihan hyvää musiikkia. No mutta sitten se ABBA. Ensisijaisesti ABBAssa taisi eniten tökkiä se 70-luku. Toiseksi se ruotsalaisuus. Nuorempana suomi-ruotsi vastakkainasettelu oli vielä tärkeämpää kuin nykyisin



Niin, no takaisin ihan siihen alkuperäiseen aiheeseen. Yllättäen Mamma Miassa elokuvan parhain anti olikin ABBAn musiikki. Tykkäsin jopa enemmän, kuin alkuperäisversioista. Mamma Mia tuntuu olevan enemmänkin teatteri- kuin elokuvaesitys, sillä näytteleminen on erittäin yliampuvaa. Tuntuu välillä siltä, että näyttelijät vääntelivät kasvojaan mahdollisimman paljon, jotta ilmeet erottuisivat varmasti ihan takariiviin asti.

Juoni juoksi eteenpäin ihan jouhevasti ja musiikki tuki sitä hyvin vaikka selkeästi huomasi välillä, että jotkut kohtaukset oli tehty ainoastaan jotain tiettyä kappaletta varten. Mitä väliä? Esimerkiksi Brosnanin ja Streepin duettona laulama SOS oli upea! (kylmiäväreitä-kylmiäväreitä)!

Oikeastaan ainoa kohtaus, joka sai minut vääntelehtimään penkissäni, oli Streepin "The winner takes it all". Ihan upeasti laulettu, mutta näytti siltä etteivät näyttelijät tai ohjaaja olleet oikein keksineet miten kohtauksen pitäisi edetä. Streep siis lauloi kappaleen petetyn naisen raivolla ja ressukka Brosnan seisoo tumput suorina ja näyttäen lievästi ummetuksesta kärsivältä.

Pääasia on kuitenkin se, että poistuin elokuvateatterista hymy huulillani. Ihan kunnolla vastinetta rahoilleni siis. ABBAn kappaleetkin saavat nykyään hyväksyntäni, mutta turha luulla että kipittäisin kuitenkaan ostamaan yhtyeen levyjä.

★★
Vuosi:2008
Ohjaus: Phyllida Lloyd
Pääosissa:Meryl Streep, Pierce Brosnan, Amanda Seyfried

30.7.2008

Arvostelussa: Air Guitar Nation (2006)

Sairastellessa (*##&@!!!:n flunssa!) on aina hyvä hetki katsastaa uusia elokuvia. Silloin on ylensä niin voipunut, ettei jaksa nostaa kaukosäädintä kelatakseen/skipatakseen kohtauksia ohitse ja joutuu todella keskittymään katsomaansa. Tsekkasin tällä kertaa aivan mahtavan dokumentin, Air Guitar Nationin. Muistan pari vuotta taakseppäin nähneeni dokkarin trailerin ja laitoin filmin henkiselle pitää-tsekata-kun-muistan listalleni. Nyt minulla oli aikaa, eikä paikkaa mihin paeta. Perfect! Ei kun leffa pyörimään.

Ensimmäiset viisi minuuttia tuijotin telkkaa huuli pyöreänä, yrittäen päättää oliko kyseessä dokumentti, vaiko mokumentti. Seuraavan viiden minuutin jälkeen en enää välittänyt, sillä elokuva imaisi minut totaalisesti mukaansa. Minä, joka 10 vuotiaana tuskallisen harjoittelun jälkeen opin soittamaan akustisella kitaralla ainoastaan tuiki, tuiki tähtönen, revittelin ilmakitarasooloja elokuvan upean soundtarckin tahtiin.

Dokumentissa Amerikka on kuohuksissa. Vuodesta 1996 lähtien on Oulussa järjestetty Ilmakitaran maailmanmestaruuskisat, eikä Yhdysvalloista, rokin ja ilmakitaruuden syntymaasta ole ollut kisassa tähän mennessä yhtäkään edustajaa. Kaksi kaverusta pistää pystyyn USA:n ilmakitara mestaruuskisat ja innokkaiden osallistujien määrä yllättää jopa järjestäjät. Voittaja saa palkinnoksi matkan Ouluun ilmakitaran maailmanmestaruuskisoihin. Voittajalle asetetaan isot odotukset, tuleehan hänen pelastaa yhdysvaltojen maine Rokin ja ilmakitaruuden valtiaana.

Alun uhoilun jälkeen tunnelma muuttuu, kun kilpailijat ympäri maailmaa saapuvat Ouluun, jossa ilmakitara on ihmisiä yhdistävä tekijä. Kilpahenki on edelleen ilmassa, mutta se on enemmänkin ystävien välistä uhoilua. Maailmanrauha onkin ilmakitaran maailmanmestaruuskisojen perimmäinen sanoma.

Suosittelen ehdotomasti hyväntuulen dokumenttina kaikille. Jos teillä on huumorintajua ja musiikki sydämmessänne, ette voi pettyä.

"To ere is human. To air guitar is divine"

-Bjorn Turoque

★★1/2
Vuosi:2006
Ohjaus: Alexandra Lipsitz
Pääosissa:Dan Crane, David S. Jung, Hadia Ackerman

27.7.2008

Arvostelussa: Wanted (2008)

En ollut pitkään aikaan käynyt katsomassa kunnon toimintaelokuvaa, joten kun ystäväni ehdotti Wanted -flikkaa, ajattelin notta miksipä ei. Olin kuullut rainasta aika ristiriitaisia arvioita, joten päätin lähteä elokuviin mahdollisimman avoimin mielin.

Noh, jos toimintaa olin kaivannut elokuvalta niin sitä myös sain. Siinäpä se sitten olikin. Elokuvaan oli ympätty salaseurajuoni, pyrkimyksenä ilmeisesti luoda elokuvalle ja tapahtumille syvempää motiivia, mutta sellaista hölynpölyä oli juonikuvio, että pöllämystyneenä sitä seurasin. Wanted ei ole niinkään toimintaelokuva, kuin se on verilöyly. Väkeä lahdataan sellaista vauhtia, että hitaampia hirvittää. Ok, on mukana muutama loistava takaa-ajokohtaus, mutta päällisin puolin tuli sellainen fiilis, että tässä sitä vaan mässäillään väkivallalla.

Juoni on muutenkin niin läpinäkyvä, että kyllä sitä fiksumpi immeinen arvaa jo alkumetreillä, mikä on lopun ns. twisteri. Ja tämä tulee bimbolta, joka ei ihan oikeasti arvannut Kuudes asti -elokuvaa katsoessaan, että Willis oli vainaa, ennen kuin se hänelle piti oikein alleviivata.

1/2
Vuosi:2008
Ohjaus: Timur Bekmambetov
Pääosissa:Angelina Jolie, James McAvoy, Morgan Freeman

15.7.2008

Täysin luvatta

Olen pian muuttamassa ihka ekaan velalliseen kotiini ja päätin, että muutettuani en aio enää hankkia tv-lupaa. Päätös syntyi, kun tajusin etten ole avannut televisiotani pariin viikkoon ja säilynyt siitäkin huolimatta selväjärkisenä. Muistan vielä ajan jolloin elin television ehdoilla. Kaikki menot piti ajoittaa lempiohjelmieni mukaan ja sunnuntaisin vietin videomaratoneja, tuijotellen nauhalta niitä ohjelmia jotka olivat jääneet näkemättä työn, koulun tai jonkin yhtä järjettömän syyn vuoksi.

Saattaa tietysti olla, että televisiota tulee katsottua näin kesäaikaan harvemmin koska tarjonta on niin suppeaa, mutta siltikin asuntoni entinen, tärkein sisustuselementti on menettämässä otettaan minusta. Televisiota käytän nykyään melkein ainoastaan omien elokuvien katseluun. Onhan tv-lupa iso maksuerä, jos omaa telkkariaan käyttää edellisen lisäksi vain säätietojen ja lottorivin tarkastamiseen, varsinkin kun nämä tiedot voin tarkastaa nopeammin netistä.

Luin maanantaina Kauppalehdestä, että digiaikaan siirtymisen seurauksena 80 000 taloutta on lakkauttanut televisiolupansa. Nyt luku kasvaa taas yhdellä. Jätän siis hellät jäähyväiset digiloogiselle televisiolleni. BY-BYE!

You don't own a tv? What's all your furniture pointed at? Joey Tribbiani, Friends

12.6.2008

Arvostelussa: Indiana jones ja Kristallikallo (2008)

Olen yrittänyt tässä sulatella pari viikkoa viimeisintä (anna olla viimonen kerta) Indiana Jones elokuvaa. Oijoi. Oivoivoi.

Kerroin ystävilleni että kokemustani voitaisiin verrata siihen, että menisit esimerkiksi Stingin konserttiin. Ensinnäkin paikkasi on sijoittunut loistavasti koripallojoukkueen taakse (itselläsi kun pituutta on kokonaiset 153 cm), jolloin saatat hyvällä tsägällä nähdä sankaristasi aina vilauksen silloin tällöin. Toiseksi, olet ostanut lipun konserttiin toiveenasi kuulla kaikki Stingin parhaat biisit ja pari klassikkoa Policelta. Niitä lauleskellessa olisi niin ihana verestää nuoruus/lapsuusmuistoja. Olet kuitenkin tajuamattasi ostanut liput keikalle, jolla Sting päättää esittää kaikki historian unholaan painuneet biisit ja näppäilee jostain älyttömästä syystä sitraa. Lopuksi mies vetää vielä pikakurssin joogan alkeista. "Hei, en minä tällaisesta pulittanut lippurahoja!"

Jos tämä täysin selkeä vertauskuva ei nyt jostain syystä sattunut avautumaan teille, niin selvennän.

Indiana Jones ja Kristallikallon valtakunta (kaamea suupala) ei tuntunut Indiana Jones elokuvalta. Kun Harrison Ford tuli kuvaan ensimmäisen kerran ja painoi fedora hatun päähänsä, ei mieleni kirkunut oh-my-god-toi-on-indy, vaan että Harrison Fordilla on päällään Indyn vermeet. Miehen replat kuulostivat välillä siltä, kuin hän olisi lukenut niitä lunttilapusta. Aina hetkitäin luulin nähneeni vilauksen vanhasta kunnon Indysta, mutta niitä tilanteita oli harvassa.

Indiana Jones

Elokuva vain ei tuntunut Indiana Jones elokuvalta. Mukana ei ollut sitä kiihkeyttä ja riemua, vaikka vauhtia ja vitsejä elokuvassa riittikin. Ne eivät ole kuitenkaan sama asia. Kuoret ovat samat, mutta juttu tuntuu ontolta. On vaikea pistää sormeaan siihen missä mättää. Ehkä aika vain on ajanut Indyn ohitse.

En halua tehdä tarkempaa arviota elokuvasta, minulla kun on tapana mennä hieman liiaksi yksityiskohtiin ja joku voi vielä haluta käydä katsomassa elokuvan. Toivottavasti muut eivät ole aivan niin pettyineitä lopputulokseen, kuin itse olin.... Huokaus.

1/2
Vuosi:2008
Ohjaus:Steven Spielberg
Pääosissa:Harrison Ford, Cate Blanchett, Shia LaBeouf,  Karen Allen


3.5.2008

Arvostelussa: Iron Man (2008)

* MAHDOLLISIA SPOILEREITA TIEDOSSA *
Whooooo! Upeaa, loistavaa, fantastista!!!!

Milloinkahan viimeksi innolla odottamani elokuva on onnistunut täyttämään kaikki toiveeni ja vielä ylittämään ne? Kun alkuvuodesta näin Iron Man -elokuvan trailerin, olin repiä pelihousuni. Kun Black Sabbathin Iron Man iski ulos kaijuttimista olin valmista kauraa! Pyöritin traileria varmaan kymmenen kertaa ennen kuin sain tarpeekseni. Sitten yritin hillitä intoa muistelemalla niitä kertoja, jolloin elokuvan traileri on ollut parasta mitä elokuva on tarjonnut katsojalleen (Episodi I, anyone?). Siinä vaiheessa, kun Iron Manin positiivisia ennakkoarvioita alkoi putkahdella nettiin alkoi taas toivo heräillä.

Tänään suuntasin siis Tennispalatsiin toivoen, että tämä elokuvakokemus olisi parempi, kuin edellinen käyntini ykkössalissa (10.000 BC. - *kakomisääniä*). -manoksia-mainoksia-trailereita-INDIANA JONES TRAILERI! Mitenkä onnistuivat tekemään siitä noin mitäänsanomattoman? Pitäkää Lucas ulkona editointihuoneesta!!

Niin, siis elokuva, Wau! Robert Downey Jr. on loistava Tony Starkina, joka ei ole väärinymmärretty sankari, heikkojen puolustaja tai epäitsekäs suojelija (ainakaan alussa). Stark on Playboy, juoppo ja hedonisti, (tosin nero sellainen) ja aseteollisuus moguli. Kun terroristit kaappaavat Starkin Afganistanissa asemarkkinointi keikalla ja pakottavat hänet rakentamaan ohjusjärjestelmän, on miehen pakko tarkastella elämäänsä ja niin sanottuja saavutuksiaan. Stark päättää rakentaa ohjusjärjestelmän sijasta itselleen pakovälineen, luodinkestävän ase-haarniskan ja Iron Manin legenda saa alkunsa.

Downy Jr. on kuin ilmetty epävakaa playboy Stark.


Pakonsa jälkeen Stark palaa muuttuneena miehenä. Hän päättää lopettaa yrityksensä aseteollisuustuotannon, ilmoitus, jota Starkin bisneskumppani, Obadiah Stane (Jeff Bridges) ei sulata helpolla ja joka pyrkii hivuttamaan Tony Starkin oman yhtiönsä johdosta. Starkin yrittäessä hyvittää mennyttään tuntuvat kaikki hänen läheisensä olevan hänen uutta elämänkatsomustaan vastaan, kuten hänen ystävänsä Jim Rhodes (Terrence Howard) ja henkilökohtainen assistenttinsa Pepper Potts (Gwyneth Paltrow). Stark päättää valmistaa uuden ja parannellun version haarniskastaan kun samanaikaisesti Starkin siepannut terroristijärjestö löytää aavikolta miehen ensimmäisen haarniskan jäänteet. Stark saa selville että samaisella terroristi joukolla on käytössään Stark Industryn valmistamia aseita, joita he käyttävät siviilejä vastaan. Hän saa myös selville että Stane on asetoimitusten ja Starkin kidnappauksen takana. .... Ja sitten seuraa kaikkea hirmu mielenkiintoista....

Noh niin, en viitsisi paljastaa enempää, tässäkin tuntuu jo hieman spoilerin maku. Sen vain haluaisin sanoa, että jos olisin Pepper Potts ja joutuisin pakenemaan henkeni edestä... ensimmäinen tehtäväni olisi riisua naurettavat korkokengät jalastani.

Hyvää työtä Jon Favreau (elokuvan ohjaaja)! Aika hyvin mieheltä, jonka ensimmäinen noteeramani työ oli Monican miljonääripoikaystävä Frendeissä.

Suosittelen ehdottomasti. En edes itkenyt 11 euron lippumaksuni perään (ainakaan paljon).

★★
Vuosi:2008
Ohjaus:Jon Favreau
Pääosissa:Robert Downey Jr., Gwyneth Paltrow, Terrence Howard


8.4.2008

Arvostelussa: Be Kind Rewind (2008)

Lauantaina teki mieli pistäytyä pitkästä aikaa elokuviin. Tennispalatsin kassalla kaverini kanssa seisoskellessa pohdimme mihin sitä vähäiset pennosensa sijoittaisi. Silmiimme osui Jack Blackin (School of Rock) ja Mos Defin (Linnunradan käsikirja liftareille) tähdittämä Be Kind Rewind. Muistelin että elokuvan traileri oli ainakin herättänyt kiinnostusta joten pistimme rahat likoon.



Be Kind Rewind on elokuva josta haluaisin ihan oikeasti tykätä. Leffan idea on todella herkullinen. Defin hahmo on videovuokraamon (siis oikeesti! VHS, ei DVD) työntekijä jonka kaveri (Black) on onnistunut magnetisoimaan itsensä epäonnistuneen sähkölaitoksen sabotointi keikan seurauksena. Kävelevä magneetti tuhoaa vahingossa kaikki vuokraamon nauhat vetovoimaisella olemuksellaan ja liikkeestä vastuuseen jätetty epätoivoinen Def päättää kuvata Blackin ja läheisen pesulassa työskentelevän tytön (Melonie Diaz) kanssa elokuvat uusiksi. Uusinta versioihin lukeutuvat mm. Ghostbusters, Driving Miss Daisy ja Rush Hour 2. Uudet "ruotsitetut" (Sweeded) nauhat saavuttavat yllättävän kulttimaineen ja pian koko naapurusto osallistuu uusintaversioiden tekoon. Voitoilla on pyrkimys kunnostaa rapistunut vuokraamorakennus, joka on purku uhan alla. Ikävä kyllä Hollywood ei ole yhtä innostunut uusintaversioista ja päättää pistää stopin uustuotannoille.

Elokuva onnistui olemaan paikoitellen hauska, mutta yleensä väsähdin kuuntelemaan Defin valittavaa narinaa ja Blackin harhateille joutuvaa höpinää. Paikka paikoin mieleni teki huutaa POIKKI! Hauskimmat kohtaukset ovat ehdottomasti uusintaversioiden teon parissa, mutta ne juoksutetaan läpi turhan nopeasti. Elokuvan imelänsokerinen loppukin tuntui pakotetulta, aivan kuin komediasta olisi yhtäkkiä yritetty tehdä Capra -elokuva. "Kaikki tarttukaa toisianne kädestä ja laulakaa We are the world!".

★★
Vuosi:2008
Ohjaus:Michel Gondry
Pääosissa:Jack Black, Mos Def, Danny Glover


6.4.2008

Julkinen mässyttäminen

Olin lauantaina ystäväni kanssa nauttimassa laiskaa aamua lähikahvilassa, kun viereisestä pöydästä alkoi kuulua äänekästä mässyttelyä. Vilkaisin pöytää, jossa pariskunta pyrki ilmeisestikin puhdistamaan toistensa kitarisoja. Yritimme jättää pariskunnan huomiotta ja jatkaa omaa jutusteluamme. Hetken kuluttua hiljaisuus laskeutui viereiseen pöytään ja kuvittelin pariskunnan siirtyneen kielikontaktista tuijottelemaan toisiaan syvälle silmiin. Helpottuneena kykenin jälleen tarttumaan sämpylääni, kun kuvotus ei enää vääntänyt vatsaani.

Ehdin haukata palan sämpylästäni kun äänekäs maiskutus alkoi jälleen. Yritin huomaamatta peittää pariskunnan puoleisen korvani ja kuulla samalla ystäväni äänen. Sämpylä makaa lautasellani sillä olen menettänyt ruokahaluni. Tilanteesta on syntynyt tahtojen taistelu. Ystäväni kanssa olemme päättäneet, että emme luovuta mukavaa paikkaamme, kaipa pariskunta pian saa tarpeekseen toisistaan. Tätä kärsimystä kestää kaksi tuntia, kunnes rakastunut pari poistuu paikalta.

Minulla ei ole mitään julkisia hellyydenosoituksia vastaan. On ihanaa, kun pariskunnat kulkevat kaduilla käsikkäin, halailevat tai vaihtavat hellän suudelman, mutta äänekäs maiskuttelu, joka muistuttaa enemmänkin seksin esiastetta on minusta soveliaampaa yksityisissä tiloissa. Kuten ystäväni sanoikin, tämän tulisi kuulua jo sivistyssääntöihin. Epäilen, että kukaan kahvilassa ollut nautti esityksestä, vaikka pari itse olisikin saanut tilanteesta kiksejä. He eivät voineet edes vedota siihen, että kyseessä olisi ollut teini-ikäisten näyttämisen innosta, sillä osapuolet olivat noin kolmenkymmenen ja viidenkymmenen ikäisiä.

Ehkä kyseessä oli antropologinen tutkimus?

28.2.2008

Yöllistä Oscar löpinää -uncut- 2008

Niille jotka ihmettelevät millaisella lääkityksellä oikein olen.... teen tämän joka vuosi, eli katson koko Oscar-gaalan ja samanaikaisesti kirjoittelen kommentteja. Tämä on ihan omaksi ilokseni. Näin voin vuosien päästä tarkastaa nopeasti aiempien vuosien Oscarit tsekkaamalla vanhoja tekstejä.

Nonniin nynnealkaa!

Luoja! The 80'th annual academy awards is brought to you by ... Loreal

Jon Stewartin alkumonologi on tosi hyvä. Pisteliäitä hutaisuja ampiaispesään. Osansa saavat presidenttiehdokkaat, juutalaiset, Dennis Hopper.... Osa heitoista saa hyytävää palautetta yleisöltä. Stewartin kasvoiltakin näkee välillä että kylmä hiki pukkaa päälle.

Jennifer Garner jakaa Oscarin parhaasta pukusuunnittelusta. Palkinto menee Elisabethin kakkososalle... hei tekeekös se tästä elokuvasta siis Elisabeth toisen? Heh heh... ööh.
VOI LUOJA MIKÄ VERHO TOLLA NAISELLA ON YLLÄÄN!!! Mitään muuta en enää kyenny kuulemaan puheesta, kun kolttu oli niin kovaääninen.

George (GRRRAU!) Clooney kompastelee aika pahasti vuorollaan. Ei haittaa, en juuri kuunnellut, kun töllötin miestä. Ah!
Vuorossa montaasi Oscarin 80:stä vuodesta. Ihana E.T. teema. Mä fanitan kaiken maaliman montaaseja varsinkin jos niissä on hyvä musiikki. APUA! Celine Dionin My heart will go on..... EEEEIIIIIIIII!! Affleckin ja Damonin kiitospuhe on ihana!

Hee, Stewart spooffaa Applea, onkohan ne sponssareita.

Steve Carrell ja Anne Hathaway esittelevät animaatioelokuvaehdokkaat. Carrell on ihana.Go Persepolis, GO! .... nääääääh, palkinto meni Ratatouille...lle. Ihan hyvä leffa sekin tietty on. Brad Bird on ihana. Kaikkien aikojen paras animaatioääni Ihmeperhe-elokuvassa Ednana.


Katherine Heigl on aivan hermona ja jakaa parhaan maskeerauksen palkinnon. Voittaja La Vien en Roselle. Blaabatiblaablaa. Kiitoskiitoskiitos.

Amy Adams esittää Lumottu -elokuvasta ehdolla olevan laulun "Working song". Elokuvassa se oli ihan kiva, mutta nyt jotenkin yksi lavalla esitettynä se tuntuu tosi... yber siirappiselta.

Dwayne "The Rock" Johnson (joka on syötävän suloonen) esittelee visuaaliefekti ehdokkaat. Palkinto menee Kultaiselle kompassille. Voittajilla kunnon meininki. Aina pitää vähän tuulettaa. Viisi miestä sai pysyttyä annetussa kiitosaikataulussa, kun yksittäiset ihmiset rupeavat rönsyilemään.

Cate Blanchet jakaa palkinnon lavastesuunnittelusta. Palkinto Sweeney Todille.

Montaasi sivuosanöyttelijöistä menneiltä vuosilta.

Jennifer Hudson jakaa parhaan miessivuosa Oscarin. Javier Bardem aiheuttaa mulle kammotus-kylmiä-väreitä hyvällä tavalla. Ja palkinto menee hälle. Tommy Lee Jones kiinnittelee kalvosimiaan, kun Bardem antaa hänelle kiitosta, auts!

Stewart esittelee Oscar kunnianosoitus -montaasin kiikareille ja periskoopeille sekä painajaisunille. Enemmän tuon kaltaisia olisi ollut luvassa jos käsikirjoittajien lakko olisi venynyt.

Kerry Russel esittelee ehdokas kappaleen elokuvasta August Rush. Perus R&B:tä.

Owen Wilson tulee esittelemään lyhytelokuva ehdokkaat. Voitto menee Le Mozart des Pickpockets -filmille. Awkward! Voi kuulla kuinka kaikki ajattelevat salissa "näytä rantees!!"

Jerry Seinfeld/Barry B. Benson mehiläisen elokuvasta jakaa parhaan lyhytanimaatioelokuvan palkinnon. Mä en mehiläisleffasta oikein perustanut. Tarina oli aika ... miten sen nyt nätisti sanoisi... (ei mitenkään)... tyhmä!
Voitto menee Peter & the wolf -filmille.

Alan Arkin jakaa parhaan naissivuosa Oscarin. Voitto meni Tilda Swintonille. Ei voi mitään, mun mielestä tuo nainen on jotenkin pelottava. Hyvä kiitospuhe tosin :).


Jessica Alba on aiemmin jakanut toisessa tilaisuudessa teknisen osaamisen Oscareita. En edes väitä, että kuuntelisin. Nämä ovat sellaisia palkintoja, joita osaavat arvostaa ainoastaan alan ihmiset ja on turha väittää toisin.


Josh Brolin ja James McAvoy jakavat parhaan sovitetun käaikirjoituksen Oscarin. Go Sarah Polley. En ole elokuvaa nähnyt, mutta jos et aihealueesta ymmärä niin suosi tuttuja nimiä.
No palkinto meni Coenin veljeksille elokuvasta Menetetty maa. Ethan Coenin kiitospuhe, lyhyt ja ytimekäs: "We, uh...Thank you very much" Brilliant.

Akatemian puheenjohtaja esittelee, kuinka Oscarien valintaprosessi tapahtuu. Ihan kiva.

Miley Ray "Hannah Montana" Cyrus esittelee Lumottu elokuvasta "That's how you know" kappaleen.

Jon Stewart jakaa parhaan lapsen saanti -Oscarin ... ja voitto menee Angelina Jolielle.

Joku ja joku toinen esittelevät äänieditointi Oscarin Halley Berynä ja Judy Denchina - Oscari menee Medusan sinetti -elokuvalle. Voittajat ihan pihalla tilanteesta ja aivot lentäneet nurkkaan. Äänimiksauksen Oscar menee myös samalle elokuvalle.

Forest Whitaker jakaa Oscarin naipääosasta. Palkinto menee Marion Cotillardille La Vie en Rosesta. Ihan suloinen puhe. Nainen on seitsemännessä taivaassa.

Colin Farrel esittelee Once elokuvan kappale ehdokkaan "Falling Slowly". Elokuvan näyttelijät sävelsivät itse kyseisen kappaleen ja se on aivan mielettömän kaunis. Edeltävien kappaleiden jälkeen todella virkistävä tapaus. Nainen, mies piano ja kitara.

Jack Nicholson esittelee montaasin jossa esitellään kaikki Oscar historian paras elokuva -kategorian voittajat. Nice! Clarl Gable on ollut näköjään useammassakin parhaan elokuvan Oscarin voittaneessa leffassa.

Renée Zelwegger jakaa Oscarin elokuva editoinnista. Voitto menee Meduusan sinetille. Voittaja Christopher Rousen isä on voittanut aikoinaan Oscarin Doris Dayn "Pillow Talk" -elokuvan käsikirjoituksesta.

Nicole Kidman jakaa elämäntyöpalkinnon jonka sai Robert F. Boyle. Mies on 98 vuotias!

Penélope Cruz jakaa parhaan ulkomaisen elokuvan Oscarin. Palkinto meni Itävaltaan elokuvalle "The Counterfeiters".

Ja taaaas elokuvasta "Lumottu" ehdokaskappale "So Close" ja esittäjänä John Mclaughlan, jolta on ääni menossa ihan just-nyt. Auts!

John Travolta jakaa palkinnon parhaasta kappaleesta. Palkinto menee , JEEEEEE "Falling slowly" elokuvasta "Once". JES, jes, jes! Hitto vie, kundi hogasi ittelleen koko kiitospuhe ajan. Raivostuttavaa!!!!

AH, John Stewart on IHANA! Se toi Marketa Irglovan, Falling slowly -kappaleen toisen kirjoittajan takasin lavalle, jotta hänkin saisi pitää kiitospuheen. Iso suukko Stewartille!

Cameron Dias jakaa palkinnon elokuvakuvauksesta. Pelastaa tosi hyvin pienen kielisolmun. Go Dias! Palkinto "There will be blood" -elokuvalle.

Hilary Swank esittelee In Memoriam ouuden. Brad Renfroa ei ole näköjään kelpuutettu mukaan ollenkaan. Ilmeisesti huumeiden yliannostus on syy jättää henkilö listalta. Lääkkeiden yliannostukseen menehtynyt taas pääsee mukaan.

Amy Adams tulee jakamaan Oscarin alkuperäismusiikista... jaaaaa Oscari menee Dario Marianellille elokuvasta Sovitus (Atonement). Perus kiitän-isää-äitiä-ja-kummin-kaiman-serkkua-puhe.

Jon Stewart on Kingi! "Tom Hanks has no business in being here!"

Tom Hanks esittelee Irakissa komennuksella olevia sotilaita, jotka vuorostaan via satelliittiyhteydellä esittelevät dokumenttielokuva Oscar-ehdokkaat. Voitto meni dokumnttielokuvalle "Freeheld". ARGH, itkunsekainen kiitospuhe, ahdistaa. Onhan se aivan varmasti liikuttava tilanne, mutta ARGH!

Hanks esittelee myös lyhytdokumentin. "Taxi to the dark side" vei voiton. Hyvä puhe, ei liikaa paatosta, mutta oikeaa asiaa. Michael Moore olisi tuskin kyennyt moiseen.

Harrison Ford (GRRRAU!) Oscarin parhaasta alkuperäiskäsikirjoituksesta. Go Juno, go!!!!
Jee voitto meni Diablo (voi kissus tota nimeä) Codylle, WOHOO! Ei hullummin ex-stripparilta. Ihana puhe, itkukin tuli vasta ihan viime metreillä.

Helen Mirren (siis niin komea nainen) tulee jakamaan Oscarin parhaasta miespääosasta. Ja mikä ylläri (not!) voittaja on Daniel Day Lewis. Miten mies osaakin näyttää noin hämmentyneeltä, eihän voitto voinut olla mikään suuri yllätys. Tosi hellyttävää.

Martin Scorsese jakaa palkinnon parhaasta ohjauksesta. Palkinto meni Coenin veljeksille elokuvasta "No country for old men" (Menetetty maa). Ethan Coenilla on maailman parhaimmat kiitospuheet!!!
"I don't have a lot to add to what I said earlier. Thank you"
Lahjoittaakohan akatemia tänäkin vuonna lyhimmän puheen pitäjälle telkkarin. Se lähtisi heti Ethanin mukaan.

Denzel Washington jakaa parhaan elokuvan Oscarin. Se on kahden elokuvan kilpailu.... ja palkinto meni Menetetylle maalle. Coenin veljeksillä on pirun loistava ilta! Joel Coenin vaimolla, Oscar voittaja Frances McDormandilla (Fargo) on nenä punaisena (todella historiallinen fakta, joka piti aivan ehdottomasti kirjata ylös tuleville sukupolville).

The end

23.1.2008

Oscar mutinaa (23. 01. 2008)

Huh, voisiko olla parempaa kokoelmaa karismaa ja testosteronia uhkuvaa joukkoa, kuin miespääosa ehdokkaat. Draamapitoisten elokuvien joukosta erottuu Depin Sweeney Todd - Fleet Streetin paholaisparturi -musikaali, joka jatkaa Tim Burtonin ja Depin yhteistyötä ja jonka hahmo on yhtä erikoinen, kuin miehen edellisetkin roolihahmot. Näistä ehdokkaistahan Day Lewis ja Depp saivat tänä vuonna Golden Globe -palkinnot

Miessivuosa ehdokkaista löytyy kaksi Oscar neitsyttä eli Casey Affleck ja häntä 50 vuotta vanhempi Hal Holbrook. Viisaampaa ajatusta en näistä ehdokkuuksista sanoa, kun en ole kyseisiä elokuvia vielä nähnyt, tulipahan kuitenkin jotain triviaa tarjottua. Javier Bardem voitti Golden Globen osastaan elokuvassa No Country For Old Men.

Cate Blancettillahan on tänä vuonna jännät paikat, kun nainen on ehdolla sekä naispääosa että -sivuosa Oscarin saajaksi. Voisiko toinen kerta olla kuningattarelle onnekkaampi, kuin yhdeksän vuotta sitten, jolloin Blanchetin Elisabeth hävisi Paltrowille (Rakastunut Shakespear). Jos Globeista voi jotakin johtopäätöksiä vetää, niin Julie Christie ja Marion Cotillard ovat johtotähtiä. Ellen Pagen Juno on todella loistava, joten vaikka voitto olisikin epätodennäköistä, pidän pekkuja hänelle.

Naissivuosa-ehdokkaista en osaa sanoa muuta, kuin että Tilda Swinton on aina ollut mielestäni todella pelottava. Ei kauheasti apua, I know.

Animaatioelokuva ehdokkaat ovat kaksi söpö-eläin-animaatiota (tosi originaalia) ja Iranilais-ranskalainen yhteistuotanto, joka on luokiteltu draama-komediaksi. Persepolis on kertomus nuoresta iranilaistytöstä, jonka vapaa ja huoleton lapsuus muuttuu, kun islamilaiset fundamentalistit nousevat valtaan. Mustavalkoisessa animaatiossa paino on tarinalla, toisin kuin niin useissa muissa elokuvissa.

Golden Globeissa Persepolis ei ollut animaatioelokuva-ehdokkaana vaan parhaan ulkomaalaisen elokuvan ehdokkaana. Animaatio palkinnon vei Ratatouille.

Jaa'a. En osaa kommentoida ohjaaja ehdokkaita - rehellisyys kunniaan.

Paras ulkomainen elokuva - Suomi ei saanut ehdokkuutta, 'nuff said.

Dokumenttielokuvista voi vain sanoa, että jos Michael Moore voittaa jälleen Oscarin Sicko -elokuvallaan, toivottavasti mies osaisi pitää poliittiset palopuheensa jossakin toisessa tilaisuudessa.

Sovitettu käsikirjoitus -ehdokkaista iski silmään Sarah Polley, joka on tuttu aikoinaan Anna Ystävämme -sarjalle tehdystä jatkosta Tie Avonleahin. Kanadalais-syntyinen näyttelijätär on todellinen ammattilainen. Hän on ohjannut ja käsikirjoittanut näyttelemisen lisäksi jo useita elokuvia ja on vasta 28! No nyt iski vihdoin se ikäkriisi.

Paras elokuva -ehdokkaita ei tulisi arvostella, ennen kuin on ehtinyt näkemään kaikki filmit, suomessa mahdottomuus.
(Go Juno, go!)

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...

 
Design by Free WordPress Themes | Bloggerized by Lasantha - Premium Blogger Themes | Affiliate Network Reviews